Metsäneläimiä

Meidän pihassa ja pihapiirissä on taas riittänyt tuota luontoa metsäneläinten muodossa. Jänöpupuja juoksee harva se päivä pihan poikki eivätkä ne oikein näytä pelkäävän taas pihaa laisinkaan, kun jopa jäävät istuksimaan keskelle pihaa. Yhtenäkin aamuna olimme emännän kanssa tulossa aamupissikävelyltä, kun emäntä huomasi kaksi jänistä pihassa. Minä en pupuja huomannut vaan kirmasin kiireellä ovelle, että pääsisin aamupalalle. Luultavasti puput olisivat saaneet äkkilähdön, jos ne olisin huomannut. Emäntä ja kettukoira sen sijaan pupujussit huomasivat. Onneksi tuo meidän kettukoira oli kiinni hihnassa, jottei päässyt pupujussien perään juoksemaan. Sitähän ei olisi kuulunut aivan heti takaisin tulevaksi. Tällä kertaa se tyytyi vain katselemaan jänöjusseja hihnan päästä. Muutaman päivän päästä olimme sisällä ja emäntä sattui pihalle katsomaan ikkunasta. Hän huomasi, että pupujussi istuu keskellä pihaa ja katselee vain talolle päin. Minäkin sitä ikkunasta innostuin katselemaan sillä kertaa. Siinä se vain istuskeli pihalla eikä sillä ollut kiire minnekään. Vähän aina siirtyi metsän reunaan päin, mutta aika verkkaista oli sen touhu. Emäntä tuumasikin, että voisivat nyt vähän kauemmaksi mennä, koska muuten saavat meiltä koirilta tarvittaessa aika nopeat lähdöt, jos satumme pihalle samaan aikaan.

Onpa tuohon ihan lähimetsikköön myös tehnyt teerikin pesän. Emäntä ja isäntä eivät ole tästä oikein mielissään, kun minun tekisi mieli joka välissä käydä sitä tarkastamassa. Yrittävät puhua jostain pesimärauhasta eivätkä oikein päästä minua sinne metsikköön. Kävimme tässä yhtenäkin aamuna emännän kanssa aikamoisen tahtojen taiston asiasta. Teeri oli nimittäin tullut melkein tuohon tienviereen syömään tai muuta katsastamaan, kun olimme aamupissilenkillä. Haju siitä tuli suoraan nokkaani, joten eihän se auttanut muu kuin mennä asia tarkastamaan. Teerihän siitä lähti räpiköiden lentoon ja minä perään. Nämä teeret, kun pesimäaikana eivät lennä kauas vaan yrittävät vain houkutella pois pesän lähettyviltä itse räpiköiden aina pienen matkan eteenpäin. Tällaiset teeret ovat kuulkaas aika helppo napsia kiinni halutessaan. Siinähän minä sitten juoksentelin teeren perässä metsikössä ja emäntä karjui minulle tiellä. Käski tulla pois aika painokkaalla äänensävyllä. Kävimme aikamoisen tahtojen taistelun asiasta ja lopulta minun oli luovuttava teerijahdista ja tultava takaisin tielle. Sain kuulkaa aikamoisen ripityksen taas siitä, kuinka käskyjä tulee heti totella eikä silloin, kun niin haluaisin....

Tänä kesänä näyttäisi myös noita ötököitä riittävän. Olen ainakin huomannut, että ampiaisia, kimalaisia, mehiläisiä, herhiläisiä tai mitä ne nyt lienevätkään on riittänyt pörisemässä tuossa meidän pihassa. Emäntäkin tuumasi tässä yksi päivä, että mistä noita ampiaisia riittää meidänkin pihalla noin paljon, vaikka meillä ei kasva kukkiakaan kuin muutama pihassa. Minä en oikein tule noiden surisoiden kanssa toimeen, kun meillä on toisistamme hiukan huonoja kokemuksia. Tässä muutama kesä sitten sain muutaman pistonkin osakseni, kun olimme emännän kanssa viinimarjoja poimimassa. Ne pirulaiset olivat tehneet kahteen eri puskaan pesän ja emäntä ei tätä ensiksi huomannut. Ensimmäinen pesä tuli kohdalle, kun emäntä puskaan siirtyi marjoja poimimaan. Siitähän singahti heti muutama ampiainen lentoon ja tulipa siinä meille molemmille kiire pois puskan luota. Toinen pesä oli yhden pensaan juuruksissa maan alla ja siellä vasta asuikin kiukkuisia pörisijöitä. Näistä pörisijöistä sainkin muutaman piston osakseni, kun siinä vieressä ruohikossa makailin, kun emäntä poimi marjoja. Yksi osuma tuli etutassuun ja toinen kuonoon. Hiukanhan ne turposivat, mutta koska en ole aiemminkaan kivusta valittanut en nytkään päästänyt inahdustakaan. Minua on kielletty ottamasta näitä pörisijöitä kiinni, mutta joka kesä unohdan tämän kiellon. Tänäkin kesänä olen käskyn unohtanut ja ainakin yksi ampiainen on saanut osuman suustani, mutta minä en siitä =) Tämä tapahtui muutama päivä sitten, kun emäntä ja isäntä olivat pihalla hommissa. Ovi oli pihalle auki ja minäkin siellä kettukoiran kanssa välillä vierailin, mutta me oikein siellä viihdytty kovinkaan pitkään, joten siirryimme pihalle. Menin yläkertaan nukkumaan ja kas kummaa sinnehän oli tällainen pörisijä eksynyt ja minähän sen nappasin kiinni. Ei se siihen kuollut, mutta meno hidastui huimasti. Emäntä nimittäin tapasi sen yläkerran lattialta mönkimästä, kun oli nukkumaan menossa. Pitihän sitten siinä tarkastaa, ettei suustani löytynyt mitään pistosta, mutta taitavana poikana olin sen onnistunut väistämään. Tähän väliin pitää muuten kertoa yksi toinenkin juttu, nimittäin se pörisijä ei ollut ainoa emännän löytö yläkerrasta vaan sängystä löytyi myös meidän koirien ulkoluu. Tästä ei emäntä oikein ilahtunut, kun luu oli hiukan sotkenut, kun olin sitä nakertanut syödä. Tämä luu on nimittäin sellainen aika iso ja painava hirven ruhonosa, jota on lupa vain syödä pihalla eikä sitä saa tuoda sisälle. Olin kuitenkin tämänkin kiellon unohtunut ja pitihän minun viedä se turvaan tuolta kettukoiralta yläkertaan, kun se ei sinne tule.

Nämä isot pörisijät eivät ole tänä kesänä ainoa riesa vaan myös noita pieniä inisijöitä taas riittää vaikka muille jakaa. Itikat, polttiaisen, mäkärät mitä niitä liekää ovat ahdistelleen pihalla oikein urakalla varsinkin tänä kesänä. Tässäkin yhtenä iltana lähdimme emännän kanssa hakemaan postia laatikosta tuosta vähän matkan päästä ja kyllä näitä inisijöitä riitti. Meidän siis emännän, minun ja kettukoiran ympärillä oli koko matkan musta parvi näitä inisijöitä. Paluumatkalla emäntä kyllästyi jo niihin ja pääsimme juoksujalkaa kotia. Meissä koirissa oli näitä ötököitä todella  runsaasti, kun emäntä meidät puhdisti sisään tultuamme. Tämän jälkeen emäntä nitisti yhdessä minun kanssani ainakin 50 hyttystä sisältä. Minä siis seurasin emäntää ja kuonollani näitä inisijöitä liiskasin ikkunoista ja seinistä. Lopulta kyllästyin jahtiin, kun ne yrittivät minua pistää koko ajan, ja siirryin yläkertaan loikoilemaan. Siellä, kun näitä inisijöitä ei ole kovinkaan montaa. Minusta löytyy tälläkin hetkellä aika monta pattia eri puolilta kehoa ja mahanalus sekä sukukalleudet ovat saaneet ihan kunnolla osumaan, kun ovat punaisia pisteitä täynnä.